FI / EN / DE

Elina

About Elina

Designer and CEO of Valona design.

Jäälyhtyjä ja -koristeita

Innostuin eilen illalla testailemaan jäälyhtyjen ja muidenkin jääkoristeiden valmistusta. Se on ajankohtaista tämän viikonlopun Lux Helsinki -tapahtuman myötä ja myö paukkupakkasten takia. Juoksentelin sisään ja ulos vedellä täytettyjen ämpäreiden ja muovipurkkien kanssa. Messuosastokoristuksina toimineet koivurisut ja kuusen oksat kiepsautin ämpärin sisälle koristeiksi. Osaan jääkokeiluista laitoin kokeeksi oksien  ja ämpärin reunan väliin muutaman puisen koivukristallin.

Yksi jäälyhty putosi kerran maahankin, kun pöytä horjahti koiran rynnätessä läheltä ohi. Halkeamajäljet tulivat siitä. Mutta se on pientä.

Ensimmäisen jäälyhdyn yritin tyhjätä ylimääräisestä vedestä ihan liian aikaisin, joten täytin sen uudelleen vedellä ja annoin jäätyä yön yli. Näppituntumalla arvioin, milloin jää olisi riittävän paksu. Äidiltä olisin todennäköisesti saanut hyvät neuvot, mutta harvemmin maltan kysellä kokeneemmilta, kun innostus iskee. Haasteena oli  myös se, miten risut ja oksat saa pysymään upoksissa ja ämpärin reunoilla. Kun ne kiersi ympyräksi, eikä asetellut pystyyn, ne pysyivät melko hyvin.

.

Sen verran 25 asteen pakkasessa vesi jäätyi, että ovenkahva oli tarttua melko tehokkaasti märkiin käsiin. Äkkiä piti irrottaa ote! Vein ensimmäiset valmiit lyhdyt villasukat jalassa ulos. Ei siinä ehtinyt kenkiä laittaa. Pakkaslumi on onneksi kuivaa.

Koivukristallit kestävät vettä hyvin. Jäädyttämisen vaikutukset tiedän myöhemmin. Arvelen, että kestävät loistavasti. Koivu ja koivuvaneri on sopivaa materiaalia moneen.

  
Kokeeksi jäädytin myös muutamia yksittäisiä himmeleitä ja muita koivukristalleja. Ne mahtuivat sopivasti ison jogurttipurkin pohjalle. Sidoin narun valmiiksi. Huomasin, että vettä olisi voinut olla ihan vain vähän niin, että palasta tulisi täysin kirkas. Nämä ensimmäiset koeversiot jäivät vähän paksuiksi ja sumeammiksi kuin oletin.

Jäätelöpurkin pohjalle kokeilin jäätaulun valmistusta. Siihen laitoin osan Timantti-koivukristallista, joka osui käsiin. Talon päädystä nappasin talventörröttäjiä, jotka muistaakseni ovat angervoja. Mutta mitä vain voisi testata.

Katse on tänä päivänä koiran kanssa kävellessä kiertäny pihoja ja puutarhoja etsien kiinnostavia asioita, joita voisi sujauttaa mukaan jäälyhtyihin. Miksei sisältäkin voisi etsiskellä lisää jäädytettäviä esineitä ja materiaaleja. Haastankin sinut kokeilemaan yllättävien asioiden jäädytystä. […]

By |tammikuu 9th, 2016|Categories: Yleinen||0 Comments

Valona kodeissa ja blogeissa

Moni blogin kirjoittaja ja instagram-käyttäjä oli todella nähnyt vaivaa upeiden tunnelmien luomiseksi ja saanut samalla Valonan tuotteet kauniisti esiin. Tähän alle on koottuna kuvia niiltä blogisteilta ja instagram-käyttäjiltä, joiden kuvista sain koottua monen kuvan sarjoja.

***
Löysin Maija Saukon instagram -tilin @maya_sa_ viime syksynä. Hänellä oli jo yhdessä kuvassa esillä Valonan koivukristalli, josta sain idean ehdottaa yhteistyötä. Pian sain Maijalta näitä graafisen mustavalkoisia ja runsaasti Marimekkoa ja Valonaa sisältäviä Suomi-design -kuvia. Ihastelin sitä, miten Maija on ratkaissut tuotteiden asettelua ja esillepanoa. Asetelmien teko ei ole itsestäänselvyys, mutta Maijalta se sujuu. Hylly-asetelmat, shelfiet, ovat ainakin minun silmälleni ja mitä ilmeisimmin myös Maijan lukuisille muille seuraajille, harmonisia kokonaisuuksia. Tässä on vain muutama kuva niistä, joita Maija lähetti ja julkaisi. Lisää löytyy meidän molempien instagram-tileiltä.

***
Toinen kuvasarja on Mari Sinnin käsialaa hänen 1900-luvun alun puutalokodistaan. Olen ihan hurahtanut vanhoihiin taloihin ja elänyt sellaisessa lapsuudessa Kristiinankaupungissa ja myöhemmin Kumpulassa ja Käpylässä. Minun on siksi suorastaan nautinto nähdä Valona-tuotteita tällaisessa ympäristössä. Koivukristallit maljakossa olevassa oksassa on myös toimiva idea. Mari kirjoittaa hauskasti, että jopa elämän miehen löytäminen oli onnistunut häneltä nopeammin kuin mieleisen joulukuusen latvatähden. Onhan se suunnittelijalle mukava juttu, että tuote täyttää odotuksen. Marin instagram-käyttäjänimi on @mrs_sinn ja blogi löytyy täältä.

***
Nämä tunnelmakuvat ovat puolestaan Eija Kuuselan käsialaa. Eijan tyyliin tutustuin @mylittlesilverlinings  -instagram-tilillä, jossa hänellä olikin jo jotain Valonan tuotteita esillä. Näitä kuvia olen oikein nautiskellen katsellut moneen otteeseen. Huoletonta, herkkää ja harkittua, ainakin minun silmääni. Eikä vanhan talon tunnelma jätä kylmäksi tässäkään blogissa.

***
Latvatähti vilahteli melko monessa blogissa ennen joulua. Se mitä ilmeisimmin on ollut odotettu tuote. Ruut @ruuttig -instagram-tililtä päivitti latvatähdestä myös blogiinsa: Way of passing time. Kaunista oli heidänkin joulussaan! Myös mustavalkoruutu ja koivut koivusta valmistettujen tuotteiden taustana sopi kyllä mainiosti.

***
Yksi kotimaisista instagram-suosikeistani on Jenni Moilasen @jenni_talosanomat. Tässä kuvasarjassa Koivukristallit ovat esillä yksittäin ja myös seinäkoristeina, mikä on […]

By |tammikuu 4th, 2016|Categories: Yleinen||0 Comments

Lahjapakkauksia ja elävien kukkien joulukuusi

Ihastuin tässä joulukuun aikana elävien kukkien ja kasvien käyttämiseen lahjapaketeissa ja jopa joulukuusen koristelussa. Näiden kuvien myötä inspiroivaa, rauhallista ja merkityksellistä Joulua!

Musta paperipussi, luonnonvärinen ”heinänauha”, aaltopahvista leikattu nimilappu, havun oksat ja/tai kukka. Siinä tämän paketin tarpeet. Nimilappu on teipattu kaksipuoleisella teipillä kiinni.

Ruusu kestää melko hyvin monta päivää, jos sen varren katkaisee lyhyeksi.

Taitaa olla niin, että muovikkoristeiden aika on lopullisesti ohi omassa joulussa. Tämä kuusi on n. 160cm korkea. Joulukuusen koristeet ovat Valonan koivukristalli-mallistoa. Kuvan latvatähti sopii erityisesti tällaiseen pieneen kuuseen tai jopa pöytäkuuseen.

By |joulukuu 24th, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments

Valona Tukholmassa – Formex

Kirjoittelen tätä tekstiä Formex 2015 -messujen jälkeen Tukholmalaisessa air bnb -asunnossa. Vuokrasin sen kodikseni messujen ajaksi. Oli aika paljon mukavampaa hipsiä aamulla pyjamassa kahvinkeittimen äärelle kuin laittautua hotellissa valmiiksi ennen aamiaista. Olen ehdottomasti kotimajoituksen fani.

Takana on nyt neljä päivää seisomista messuilla, keskustelua ja kansainvälisten messujen tunnustelua sekä kolmentoista tunnin rakennuspäivä ja purku. Jalat ja pää tietävät tehneensä töitä.

Tuotteitani kiiteltiin kovasti, ja osastolla kävi paljon ihmisiä pohjoismaista, Saksasta, Englannista ja Australiasta asti.  Sain lievästi ilmaistuna positiivisen palautteen uusista pakkauksista. Se kaikki teki päivistä varsin mukavia, puhumattakaan hauskuudesta Vinkeen Kreettan kanssa, jolla oli messuosasto vieressäni. Uusia kontakteja ja asiakkaitakin tuli sen verran, että matkan voi sanoa olevan todella onnistunut.

Rakennuspäivänä osastoni ohi kulki puolijuoksua Stefan Nilsson, Trendstefan, kuten hänet tunnetaan sikäläisissä piireissä. Hän vastasi messuilla mm. tulevien trendien esiin nostamisesta ja nuorten muotoilijoiden valitsemisesta näyttelyyn. Stefan jarruttin kohdallani ja tarttui ainoaan esille ehtineeseen koivukristalliin. Nämähän ovat huikeita, hän sanoi ja jatkoi, että nämä pitää saada tulevan joulun trendit -näyttelyyn. Sinne ne sitten kiikutettiin saman tien. Kyllä siinä hymyilytti korvasta korvaan, kun heti tulee löydetyksi.

Naapurina messuilla olivat Muurla, Lapuan Kankurit ja design from Finland osastolla mm. Pisa design ja Jukka Rintala. Suomalaista designia oli paikalla muutenkin paljon. Aivan ilmeisesti suomalaista muotoilua arvostetaan naapurimaassa ja muuallakin. Toisaalta voin kyllä aidosti sanoa olleeni ihastunut B-hallin muuhunkin tarjontaan. Pohjoismaisessa muotoilussa löytyy tyyliä ja laatua. Ruotsalaiset osaavat brändäyksen sen verran hyvin, että lähdin ihan opiskelumielessäkin messuille.

Asetin tavoitteeksi oman yrityksen visuaalisen ilmeen viimeistelyn ennen messuja. Tuotepakkaukset tulivat esittelykuntoon juuri ja juuri ennen messuja. Kesällä kuvatut fiiliskuvat tekivät osastolle tunnelmaa.

Oman lisänsä messuille toi intensiivinen kielikylpy. Olen ruotsinkielisten ystävieni kanssa tottunut puhumaan suomea ja kuuntelemaan ruotsia. Sellainen ratkaisu ei tietenkään Tukholmassa onnistunut. Alkupäivien kankeuden jälkeen osasin jo melko sujuvasti selittää, miten kahdesta palasta koostetaan koivukristalleja. Iltaisin luin ruotsinkielistä helppolukuista […]

By |syyskuu 10th, 2015|Categories: Yleinen||3 Comments

Juttua ja jutun vierestä

Kuva: Maarti Gabrielsson, Uusimaan juttuarkistosta.

Kirjoittelen tällä kertaa blogiin muutaman näkökulman haastateltavana olemiseen. Se on ajankohtaista, koska viime viikkoina Pohjalainen, Taito, Uusimaa ja Keski-Uusimaa ovat kirjoittaneet tuotteistani ja/tai yrityksestäni.

Pelkään aina rönsyileväni kertomuksissa sinne ja tänne niin, että toimittajalla on työ ja tuska etsiä punaista lankaa juttuunsa. Useimmiten se on turha huoli, vaikka rönsyjä kertomuksissa riittääkin.

Näkyvyyden ja myynnin lisäksi tällaisista jutuista poikii muutakin. Aune Warosen kirjoittaman Pohjalaisessa olleen jutun jälkeen vanha lauluopettajani Raila Peltokoski Vaasan kuulaopistosta ajoi tapaamaan minua Kristiinankaupungin avoimet portit -tapahtumaan. Kohtaaminen liikutti meitä kumpaakin. Olemme viimeksi tavanneet ollessani 19-vuotias.

Maarit Gabrielssonin kanssa juttelimme asiasta ja asian vierestä aina korkeiden vuorten valloituksiin Uusimaan jutun kirjoittamisen yhteydessä. Olin tosi otettu Maaritin kannustavista sanoista ja energisestä olosta. Koska työni on paljon itsekseni olemista ja tekemistä, tällaisilla kohtaamisilla on vielä aivan erityinen arvonsa.

Uusimaan artikkeli löytyy tästä linkistä

Muutama viikko sitten Japanilainen kuvausryhmä kävi tekemässä parin minuutin pituisen filmin japanilaiselle televisiolle & happy -nimiseen ohjelmaan. Kuvauksissa sain ohjeeksi koota koruja ja kirjoittella ja luonnostella päiväkirjaani. Jos se osuus tuli mukaan, niin lukijoita päiväkirjalleni tuli arvoiden mukaan 10-12 miljoonaa. Kirjaa ei siitä päätellen voi sanoa kovin yksityiseksi. Kuvausryhmän toi mukanaan Juha Laitinen.

By |heinäkuu 30th, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments

Tuotekuvaus luonnossa

Vietimme yhden huikean kesäkuisen päivän valokuvaaja Samuli Sivosen ja malli Päivi Kallion kanssa porvoolaisessa rantakoivikossa tuotekuvausten merkeissä. Se oli kyllä ehdottomasti luovin ja hauskin päivä puoleen vuoteen.

Tein kuvaussessiostamme pienen videon, jossa näkyy, miten korujen tuotekuvaus suunniteltiin ja toteutettiin, sekä muutamia valmiita kuvia.

Yksi kuvista, eli tuo videolinkin aloituskuva, sai heti julkaisun jälkeen kivasti näkyvyyttä Flickr-palvelussa. Kommentteja tuli ensimmäisen vuorokauden aikana yli 70 ja tykkäämisiä yli 700. Kuva nostettiin Fluidrin Todays Explore -listalle melkoisen hienojen kuvien joukkoon. Yleensä sosiaalisen median huomio ei tule ihan noin vain. Mutta tästä taas oppii, että kannattaa ottaa pro-osaajia tiimiin, niin johan alkaa tapahtua. Olette mahtavia Samuli ja Päivi!

Samulin kuvia löytyy lisää täältä:

Haluatko saada ensimmäisenä tietoa Valonan uutuuksista ja tapahtumista. Kirjaudu sisäpiiriin tästä.

By |heinäkuu 23rd, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments

Kummipojan kesätyö

Valonan paras kesäprojekti
21-vuotias kummipoikani Johannes sai kesätyöpaikan myyjänä. Vaikeaksi sen teki se, että hänen oli itse vaikea uskoa myytävään tuotteeseen. Ei siitä sen enempää, mutta kummitädin nenään tuote haiskahti epäilyttävältä. Minusta kenenkään ei pitäisi opetella huijaamisen taitoa. Myynti on ennen kaikkea asiakaspalvelua. Mielellään mahdollisimman läpinäkyvää ja rehellistä.

Joka tapauksessa Johannes tarvitsee nyt uuden kesätyön pikaisesti. Päätin laittaa Valonaa peliin ja tarjota työtä. En ole pitänyt tapanani myydä tuotteitani kesätoreilla. Siinä voisi olla kesätyöntekijälle paikka.

Kesätyön haasteet
1. Riittäkö myynti kattamaan kulut ja korvauksen työstä? Käsityöläisyys ei tunnetusti ole mikään rahasampo. Voi siis tehdä tiukkaa. Siksi tätäkin kirjoitan.

2. Mitä jos sataa puoli kesää? Popup-toriteltan kustannus nousee kaikkineen helposti yli 500 euroon. Kahden kuukauden kesätyökokeiluun se on kyllä aika paljon.

3. Missä ovat hyvät helposti tavoitettavat myyntipaikat? Porvoon ja Helsingin toreilla on omia sääntöjä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia. Porvoon raatihuoneen torilla on vain kaksi vapaata paikkaa, joita voi varata enintään viikoksi kerrallaan. Helsingin kauppatorilla pienessä myyntipaikassa voi myydä vain omin käsin valmistettuja tuotteita. Isot myyntipaikat arvotaan aamulla kello 7. Välttämättä ei siis edes pääse myymään. Helsingissä ongelma on myös kallis parkkeeraus. Eivätkä myyntipaikatkaan ilmaisia ole.
Korvaus
Lupasin Johannekselle puolet tuotteen verottomasta myyntihinnasta, josta on vähennetty toripaikkojen kustannukset. Onneksi hänellä sattuu olemaan y-tunnus niin, että voi laskuttaa summan Valonalta. Yritykselleni jäävästä osuudesta 60-65% menee materiaali- ja työkuluihin. Lopuilla maksan eläkkeet ja omat veroni. Kyse on kuitenkin nyt muistakin asioista on omista tienisteistä. Jos hyvin käy, kummipoikani saa hyvän kokemuksen myynnistä, runsaasti aurinkoa, loistavaa kieli- ja asiakaspalveluharjoittelua ja ennen kaikkea riittävän palkan, että voi rauhallisin mielin opiskella taas ensi vuoden.
Haluatko osallistua?
Me tarvitsemme asiakkaita. Tulevana lauantaina ja sunnuntaina kummipoika testaa myyntiä Porvoon raatihuoneentorilla vanhassa kaupungissa. Sen jälkeen ja sen pohjalta teemme jatkosuunnitelmia.

Jos haluat tukea tätä projektia, voit tehdä sen monella tapaa:
-Jos olet Porvoossa, tule ostoksille :)
-Jos sinulla on […]

By |kesäkuu 4th, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments

Puuttuvia sanoja

Kirjoittaja: Elina Mäntylä. Haluatko tietoa uusista blogiteksteistä. Kirjaudu tästä.

Taas sama juttu. Uusi tuote on suunniteltu, valmistettu, viimeistelty, kuvattu ja valmiina nettikauppaan. Mutta jotain puuttuu.

Pääni ei tunnu samalta kuin se, joka vasta juuri loi uutta tuotetta. Sormet makaavat näppäimistöllä. Minuutit kuluvat, kunnes vaihdan tyhjän liuskan facebookiin ja päätän palata myöhemmin asiaan.

Pakkohan se on palata. Kesäsesonki lähestyy. Haen sanoja, jotka kuvaisivat tuotetta: herkkä, kaunis, erottuva, kevyt, kätevä. Sanat kuitenkin takertuvat kurkkuun. Ne näyttäisivät naurettavilta tyhjällä arkilla. Jotenkin omakehu ei vain sovi tähän. Mutta en oikein tiedä mitä muutakaan kirjoittaisin.

Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi kirjoittaa. Haluanhan minä. Suorastaan rakastan sanoja, tarinoita ja runoja. Ne vain tuntuvat pysyvän erillään yrittäjän työstäni ja tuotteistani.
Tuotteesta Tarinaksi -kurssi
Otan yhteyttä Kallion kirjoittajakoulun opettajaan, Marketta Rentolaan. Pyydän häntä pitämään kurssin irjoitusaiheesta meille käsityöläisille. Kehittelemme Tuotteesta tarinaksi -kurssin MadeBy Helsinkiin.

Toukokuussa kokoonnumme kolmeksi tunniksi viiden käsityöalan yrittäjän ja Marketan kanssa pitkän pöydän ääreen myymäläämme. Ei mikään pitkäkurssi siis.
Vinkkejä ja erään tarinan synty
Tiesin jo etukäteen, että tarinat ovat tapa, jolla viestin saa kerrottua asiakkaalle. Mutta silti niiden kirjoittaminen puuroutuu helposti sanahöttöön. Kurssin aikana sain tarinoiden suunnitteluun apuvälineitä, johtoajatuksia. Kirjoitan tähän muutamia niistä opeista, jotka eniten osuivat ja upposivat. Avaan samalla sitä, miten opit vaikuttivat tekstin syntyyn.

1. Tuotteista ei pidäkään kertoa kehusanoin. On parempi kertoa mahdollisimman konkreettisia asioita.
-Sain opettajalta neuvoksi kirjoittaa koivusta, onhan se materiaalini. Sen sijaan kurssilaisten kesken epäiltiin, että laser-leikkaus-sana ei olisi niin houkutteleva ja tarinallinen. Toisaalta arvelen, että monia asiakkaita voisi kiinnostaa myös tekninen puoli. Sukupuolesta viis, mutta laser-leikattu puu on tuonut yritykselleni merkittävästi miesasiakkaita. Ehkä tuotteiden tarinoihin voisikin siksi tehdä monenlaisia versioita.

2. Tarina on aina juonivetoinen. Ei tarvita paljonkaan kuvailevia sanoja, kun kirjoittaa, miten joku on tapahtunut.
-Hyvästi adjektiivit?!

3. Tarinaa ei synny ellei ole pyrkimyksiä.
-Mietin, riittääkö pyrkimykseksi se, että haluaa luoda kaunista? Tai se, että […]

By |kesäkuu 4th, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments

Octagon -koivun tarina jatkuu

Kirjoittaja Elina. Haluatko tietoa uusista blogiteksteistä. Kirjaudu tästä.

Valona design -tuotteiden joukkoon on toukokuussa tullut uusi tuoteperhe, Octagon -koru.

Halusin luoda korun, joka ilmentäisi alkuperäänsä, suomalaista koivua. Sen pitäisi olla graafinen, ilmava ja luonnollinen. Tavoittelin sitä, että voisin porautua koivun ytimeen tuohen kuviointia tai lehtien muotoa jäljittelemättä.

Tavoitteeni oli tehdä pitkä kaulakoru. On suorastaan hassua, etten ollut juuri sellaisia tehnyt. Olen sentään pitkien kaulakorujen suurkuluttaja.

Hahmottelin paperille kahdeksankulmion, joka muistutti kristallin leikkauksia. Olin pyöritellyt sitä mielessäni jo vuoden verran. Nyt olisi sen aika. Silti vähän huolestutti. Litteitä puukoruja valmistetaan paljon. Vahvuuteni on ollut kolmiulotteisissa koruissa. Mikä tekisi tästä ainutlaatuisen?

Kun ensimmäiset eri kokoiset puuosat valmistuivat, sovittelin ja sommittelin niitä yhteen ateljeepöytäni ääressä. Kaksi, kolme vai kuusi? Tämä on parasta osaa työstäni.

Kahdeksankulmiot asettuivat ketjuun poikkeuksetta epäsymmetrisesti. Oivalsin, että siinä olisi korun juju. Hallittua epäsymmetriaa löytyy luonnostakin paljon. Katso vaikkapa koivun oksia. Yksikään ei ole samanlainen. Silti kokonaisuus on harmoninen ja ainutlaatuinen.

Octagon jatkaa Koivukristalli -tuoteperhettä. Sen inspiraationa ovat koivujen oksat. Kun kevätsade kastelee ne, loistavat oksat luonnon kristallikruunuina.

Octagon-korut ovat myynnissä madeby.fi-nettikaupassa

 

By |toukokuu 26th, 2015|Categories: Yleinen|Avainsanat: , , , |1 Comment

Tervetuloa blogiin

Olen kieltämättä pitkään miettinyt, mikä olisi sopiva tulokulma Valona -blogille. Asia taisi ratketa itsestään, kun huomasin, ettei sivullani ole oikein kohtaa, jonne voisin kertoa esimerkiksi uusista tuotteista. Tästä se alkaa. Lyheympiä ja pidempiä välähdyksiä yrittäjän ja yrityksen vaiheista.

By |toukokuu 26th, 2015|Categories: Yleinen||0 Comments