Koristeissaan loistaa kuusi

Joulukalenterin 17. luukku

Joulukuusen koristelu on monelle tunnepitoinen, jopa harras asia. Siihen liittyy paljon perinteitä, totuttuja tapoja ja makumieltymyksiä, joita ei hevin muuteta. Mutta oletko kuunaan pysähtynyt pohtimaan, mistä nämä perinteet ja juurtuneet tavat ovat peräisin? Miksi juuri tietyt joulukoristeet ja symbolit ovat niin vahvasti osa meille tuttua joulun kuvastoa? 

Punaiset koivukristallit tuovat kivasti piristystä luonnonvärien keskelle. Kuva: Laura Reunanen

Joulukuusen koristelun symboliikka

Joulukoristeiden historia on yhtä värikylläinen kuin kuusenoksia koristavat palleroisetkin. Ensimmäinen historiallisesti luotettava kertomus vuonna 1605 Strasbourgista kertoi joulukuusesta, jonka oksilla roikkuivat erilaiset syötävät, erityisesti omenat ja pähkinät. Nämä symboloivat myöhemmin keväällä koittavaa uutta elämää ja kovasti toivottua hyvää satoa. Hedelmien, makeisten ja sokeripalojen lisäksi puihin ripustettiin myös koristeellisia paperinauhoja ja -kukkia. 1800-luvulle tultaessa oksia koristivat ensimmäistä kertaa myös kimaltavat koristeet ja hopeanauhat, joissa välkkyi ihanasti joulun valo.

Koristeellista joulukuusta vastustettiin alkuaikoina Suomessakin joulun kaupallistamisesta ja joulutradition maallistamisesta. Kielteinen suhtautuminen kuitenkin helpotti, kun kristinusko otti kuusen omakseen. Joulukuuseen alettiin liittää kristillisiä merkityksiä ja symboleja, kuten tähti ja enkelit. Joulupallot symboloivat paratiisin puun omenia, kynttilät pyhää valoa ja kukat Neitsyt Mariaa. Kirjava sokeri ja karamellit viittasivat puolestaan Jumalan rakkauteen ja armoon. Roikkuipa joidenkin oksilla Pyhään Henkeen viittaavia öylättejäkin. 

Tuuheassa kuusessa hennot koristeet pääsevät oikeuksiinsa. Kuva: Jonna Autio @jonna_nordiccitylife

Joulukoristeet sädehtivät myös arvoja

Joulukuusen koristeet ovat usein heijastelleet kulloinkin vallallaan olevia yhteiskunnallisia arvoja. Kristillisen symboliikan sijaan tänä päivänä painotetaan enemmän esimerkiksi materiaalivalintoja ja estetiikkaa. Nykyään arvostetaan erityisesti ekologisesti ja vastuullisesti valmistettuja koristeita itse tehtyjen koristeiden rinnalla. Valonan kuusenkoristeiksi sopivat koivukristallit ovat kotimaista koivuvaneria ja muodoltaan ajattoman kauniita. Ne suorastaan sädehtivät ympäristöystävällisyyttä.  

Ensin kuusen latvan koristeena toimi kodin yllä varjeleva enkeli, mutta sen korvasi myöhemmin Beetlehemin tähti. Tähtikoriste viittaa sekä Jeesus-lapsen seimen yllä valaisevaan tähteen että tietäjät seimen luokse johdattaneeseen tähteen. Kuusisakaraisessa tähdessä on yleensä ristikkäin kaksi tasakolmiota, jotka viittaavat kolmiyhteiseen Jumalaan. Valonan latvatähti on kunnianosoitus latvatähtiperinteelle. Se on valmistettu luonnonmateriaalista ja luo kolmiulotteisen mallinsa ansiosta säteensä tasaisesti joka suuntaan. Valonan tähti on muodoltaan viisisakarainen lähinnä esteettisistä syistä. Ehkäpä kuitenkin merenkävijöille tuttuun Nautical Stariin on jokin alitajuinen yhteys, sillä Elina-suunnittelija on innokas purjehtija. Tämä “meritähtihän” usein näkyy kompasseissa ja liitetään siten suojaan ja ohjaukseen. Tässä hieman symboliikaa jouluteeman ulkopuoleltakin!

Joulukoristeilla voi hullutellakin! Tässä pieni musta tähti pääsi koristamaan varsinaista herkkukuusta. Kuva: Henna @___hennah___

Jouluperinteitä ympäri maailman

Kun joulukuusiperinne ja jouluinnostus levisi manner-Euroopasta yhä laajemmalle, alkoi koristelukin saada paikallista väriä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pujotellaan perinteisesti karpaloita ja popcorneja pitkiksi koristenauhoiksi kuusen oksien ympärille. Isossa-Britanniassa suosittu itse tehty koriste valmistetaan erivärisistä paperiliuskoista, joista muodostuu iloinen paperirengasköynnös. Meksikossa makeisilla ja pienillä lahjoilla täytetyt piñatat ovat suosittuja myös joulukoristeina. Australiassa ja Tyynenmeren saarivaltioissa näkee puolestaan sikäläiseen vuodenaikaan sopivasti oksille ripustettuna näkinkengistä ja simpukoista valmistettuja koristeita.

Pohjoismaissa perinteinen ja kansainvälistä yhteistyötä korostava lippurivistö on alkujaan esitellyt joko kaikkien maiden tai Pohjoismaiden lippuja ja siten muistuttanut siitä, kuinka Jeesus on syntynyt kaikille kansoille. Suomessa tosin tutumpi näky on isänmaallisempi Suomen lipuista koottu lippunauha, joka vakiintui etenkin sodanjälkeisinä jouluina. Moni varmasti muistaa lapsuutensa jouluista yhtä lailla Pohjoismaille ominaisten paperisten tonttujen, sydämien ja lumihiutaleiden leikkelyn. On ilo huomata näitä paperikoristeita perheiden ikkunoissa sukupolvi toisensa perään – iso osa joulun taikaa on juuri tällaisten perinteiden jatkuvuus.

Valonan vinkit joulukoristeluun

Kodin ja kuusen koristelu joulupukuun siivittää ihanasti joulutunnelmaan. Valtaosalle suomalaisista joulukuusi kuvastaa rauhoittumista ja yhdessäoloa kuusen ympärillä, oli koristelutyyli sitten vaatimattoman yksinkertainen tai värikkään runsas. Joulukoristeisiin kytkeytyy jonkinlaista ajattomuutta ja lapsuuden ihanimpia muistoja yhteisestä ajasta koristelun parissa ja joulujuhlan vietossa. Etenkin menneen koronavuoden koettelemusten jälkeen monelle se hartain toive taitaakin olla turvallisen, rauhallisen ja läsnäoloa korostavan joulun vietto läheisten kanssa. Viime vuosina entisestään kiihtyneen kulutusjuhlan piirteet jäävät tänä vuonna kenties tärkeämpien arvojen alle.

Valonalla haluamme olla mukana vahvistamassa yleistä suhtautumista kertakäyttökulttuuria ja jouluhötkyilyä vastaan, ja siksi korostamme omissa puukoristeissamme ajattomuutta. Me toivomme, että koristeemme pääsevät osaksi monen vuosikymmenen jouluperinteitä.

Lopuksi haluamme tarjota muutaman Valona-vinkin joulukodin koristeluun: 

  • Valonan koivukristallit saavat nimensä siitä, miten jääkiteet välkehtivät kristallin lailla metsämaisemassa. Samaa ajatusta seuraillen ne sopivat myös koristamaan joulukuusen oksia. Koivukristalleja on tähden, sydämen, kristallin, himmelin, timantin ja medaljongin muotoisina, eri kokoisina ja eri värisinä.
  • Koivutähdet sopivat erilaisin tavoin joulukodin koristeluun. Ne pysyvät sakaroineen nätisti pystyssä ja siten ne voi esimerkiksi asettaa pöydälle havujen ja kukkien sekaan.
  • Puutähdet kuten muutkin koivukristallikoristeet voi laittaa roikkumaan vaikka joulupöydän ylle katosta. Ne ovat myös mitä iloisin jouluntoivottaja ikkunassa.
  • Kuuseen koristeen voi ripustaa joko langalla (oksan kärkeen) tai esimerkiksi vihreällä rautalangan pätkällä syvemmälle kuuseen.
  • Koivukoristeet kestävät kosteutta myös ulkosalla, esimerkiksi kuistilla.
  • Kuusen kuin kuusen kruunaa tietenkin komea latvatähti. Valonan puista latvatähteä on saatavilla pienessä koossa esimerkiksi pöytäkuusia varten, tai isommassa koossa seisovaan kuuseen. Latvatähti on kolmiulotteinen, joten se sädehtii kuusen latvasta yhtä paljon joka suuntaan. 

Vain yksi koriste taitaa silti olla ylitse muiden: itse armas kuusipuu, jonka vihantien neulasten huumassa on ihanaa asettua joulun viettoon. Enää viikko jouluun!

  • Mikä joulukoriste tuo sinulle joulun?
  • Miksi se on tärkeä vuodesta toiseen?
  • Millaisia koristeita olet tehnyt itse, lapsena tai aikuisena? 

Kirjoittaja: Elissa Shaw

Keskeiset lähteet:


Arvonta:

Arvomme kaikkien joulukalenterikeskusteluihin kotisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa osallistuneiden kesken mieleiset korut joulun jälkeen. Arvonta suoritetaan niin, että arvomme ensin yhden 24:stä päivästä ja sitten sen päivän keskustelijoista yhden. Voit osallistua siis vaikka joka päivä. Kotisivuilla osallistut vastaamalla kysymykseen ja sosiaalisessa mediassa tarvitaan sen lisäksi tykkäys.


Ihanaa joulun odotusta ja mukavia hetkiä kuusen koristeluun,

Valonan tiimi

 

Pienen latvatähden kokoamisohje

 

Joulukalenterin 14. luukku

Tämä päivän luukusta löytyy vastaus siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa on koota koivusta valmistettu latvatähti ja myös se, miten sen saa kiinnitettyä joulukuusen latvaan. Arvaatkin ehkä, että hyvin helppoa. Teimme muutamia ohjevideoita niin, että supersuositun tuotteemme käsittely olisi entistä helpompaa.

Latvatähden synty

Latvatähden suunnitteluprosessista haluan kertoa sen, että tässä on tehty tiimityötä. Muotokieli on omaa käsialaani ja lukitus osittain. Pyysin kuitenkin yrityskumppaniani Markus Vihottulaa hätiin ratkomaan sitä, miten tähden saisi kiinni kuuseen. Hänen teknistä ideaansa sovelsin sitten siinä, mikä nyt näyttää pyrstötähden pyrstöltä tai tähden jaloilta. Kyllä on mukavaa, että yrityksessä on diplomi-insinööri.  Pieni latvatähti oli kuitenkin vasta tämän yhteistyön harjoittelua. Suuressa latvatähdessä ei riittänyt kolme osaa, vaan tähden sakarat ja jalat piti saada erilleen valmistuksen laserleikkausosuuden järkevöittämiseksi. Lopputuloksen kierrekiinnityksestä olen suorastaan ylpeä. 

Tarkimmat katsojat ehkä huomaavat, että latvatähden alhaalla oleva rengas ei ole käytössä videon lopussa siinä kohtaa, kun tähti painetaan kuusen latvaan. Rengas ei ole välttämätön, ellei kuusi sijaitse esimerkiksi ulkona tuulisella paikalla. Sisätiloissa latvatähti pysyy paikallaan joulukuusessa hyvin ilman rengastakin.

Koottava latvatähti

Mietitkö, miksi teemme latvatähtiä näin, että ne pitää itse koota? Siihen on olemassa hyvät syyt: Tähti on kätevä lähettää postissa lahjaksi. Se on helppo säilyttää pakkauksessaan ja se myös kestää paremmin, kun se on suojattuna, eikä moniulottaisena koristeena koristeiden joukossa.


Pieni vai iso latvatähti

Latvatähden valinnan avuksi kerron, mikä on osittautunut hyväksi kokomittariksi. Jos kuusi on esim. pöytäkuusi tai matalahko, alle 150/170cm korkea joulukuusi, siihen sopii mittasuhteiltaan parhaiten pieni latvatähti. Jos kuusi on korkeampi, se näyttää kauneimmalta suuren latvatähden kanssa.

Vinkki latvatähden asetteluun

Jos joulukuusen latvan kärki on pitkä yksittäinen soiro, joka nousee kauas ylimmistä vaaka-oksista, latvatähti saattaa näyttää vähän yksinäiseltä korkeuksissaan. Siksi suosittelen valitsemaan joulukuusen, jonka ylimmät oksat ovat lähellä latvan huippua. Latvatähden jalkaosat lomittuvat hienosti ylimpien oksien lomaan, joten joulukuusen latvan kärjen ei tarvitse olla paljonkaan yläoksien yläpuolella. Jos kuitenkin latva on pitkähkö, sille voi tehdä niin kuin olen tehnyt yllä olevan videon kuusen latvalle: Typistin latvaa niin, että latvatähden jalat osuvat lähelle ylimpia oksia.

 

Pitäisitkö latvatähteä mieluiten pöydällä, kuusessa vai vaihdellen molemmissa?
Entä kumpi olisi sinulle sopiva: Pieni vai iso latvatähti?
Kerrothan kommentteihin.


Arvonta:

Arvomme kaikkien joulukalenterikeskusteluihin kotisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa osallistuneiden kesken mieleiset korut joulun jälkeen. Arvonta suoritetaan niin, että arvomme ensin yhden 24:stä päivästä ja sitten sen päivän keskustelijoista yhden. Voit osallistua siis vaikka joka päivä. Kotisivuilla osallistut vastaamalla kysymykseen ja sosiaalisessa mediassa tarvitaan sen lisäksi tykkäys.


 

Ihanaa joulun odotusta ja tähdellisiä hetkiä,

Elina

 

Joulukuusen voittokulku Suomessa

Joulukalenteri 11. luukku

Joulukalenteri 11. luukku

Joulukalenterin 11. luukku

Se seisoo totutulla paikallaan olohuoneen nurkassa, toisilla suloisena pienoisversiona ruokapöydällä ja joillain komeana joulun toivottajana kotipihan sydämessä. Kaupunkien keskustoreille pystytettynä se tuo puolestaan palan puhdasta luontoa keskelle urbaanin joulun vilskettä. Mutta tiesitkö, että se on aikoinaan myös roikkunut tupien katoista? Tai että sen oksilla roikkuvat koristeet ja kruununa komeileva latvatähti symboloivat monen eri aikakauden uskomuksia? Joulukuusella on tärkeä paikka itse kunkin joulunvietossa, mutta harva tuntee yhtä hyvin tarinaa siitä, miksi juuri kuusipuu on päätynyt koristamaan joulukotejamme. 

(Tämä luukku on jatkoa 10. luukun postaukselle joulukuusen historiasta lukaise sieltä alkuosa jos et vielä ehtinyt!)

Kuusipuun voittokulku Suomessa

Suomalaiskoteihin joulupuu rantautui Ruotsin kautta 1800-luvun alussa. Aluksi kuusi ilmestyi kaupunkien vauraiden kotien saleihin, sitten pappiloihin ja kartanoihin. Suomen ensimmäinen tunnettu joulukuusi oli paroni von Klinckowströmin helsinkiläiskodissa vuonna 1829. Kuusista innostunut herrasmies hankki kotiinsa peräti kahdeksan kuusta joulujuhlaa koristamaan. Me Valonalla äimistelemme (hieman kauhuissaan ja hieman kateellisina) sitä koristelun määrää! Samalla olemme varmoja, että paroni ihastuisi puukoristeisiimme tähtiin, sydämiin ja himmeleihin jotka henkivät mukavasti entisaikojen tunnelmaa.

Kuusi symboloi vaurautta ja siksi oli tapana sijoittaa se ikkunan lähettyville ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Tavallisen kansan parissa joulukuusi yleistyikin meillä Suomessa vasta 1900-luvun alussa, eli noin vuosisata herrasväen jälkeen. Joulukuusen sanansaattajiksi päätyivät kansakoulunopettajat, jotka opettivat ympäri Suomen millainen joulukuusen kuuluu olla. Opettajat toivat joulukuusen mukanaan monille paikkakunnille, joissa kuusesta ei oltu kuultukaan. Syyskauden päättäjäisjuhlia alettiin kutsua kuusijuhliksi niissä komeilevan kuusen mukaan, ja moni aikuinenkin näki ensimmäisen joulukuusensa juuri siellä.

Kohti nykypäivän kuusiperinteitä

Vuosisadassa asiat ovat muuttuneet reippaasti, ja tutkitusti jo 1970-luvulta asti liki jokaisella suomalaisella on ollut tapana hankkia kotiin joulukuusi – tai vähintään muiden ikivihreiden puiden kuten männyn tai katajan oksia.  Vähävaraisemmissa kodeissa ja pienissä tiloissa on ollut tapana sijoittaa pieni joulukuusi joko pöydälle tai kattoon. Kattokuusi selittääkin Tonttujen jouluyö -laulunsäkeet: “Sitten leikitellään kuusen alla, kuusen alla…

Markkinoilla yhä yleistyvämmät tekokuuset tuovat kuusikeskusteluun toki oman säväyksensä. Toiset suosivat helppohoitoista ja joka joulu vintiltä kaivettavaa muovikuusta, kun taas monille ei joulu tule missään nimessä ilman aidon kuusen tuoksua. Kuusesta viis, kynttilät siihen ripustetaan lähes jokaisessa kodissa, nykyään tosin useimmiten sähköiset aitojen tilalle. Myös Valonan puukoristeet ovat tästä turvallisesta kehityksestä mielissään!

Joulukuusi on nykyisin levinnyt kaikkiin maailman kolkkiin, eikä se kuulu pelkästään kristittyjen jouluperinteisiin – kuten ei se aikojen saatossa ole aina kuulunutkaan. Koristellusta kuusesta tai muunlaisesta ”joulupuusta” iloitaan tänäkin päivänä eri maissa ja eri kulttuureissa riippumatta siitä, mikä juhlimisen aihe kullekin on loppuvuodesta olennainen. 

Vihreiden, huumaavan tuoksuisten neulasten suoja on paras paikka rentoutua joulunvieton äärelle. Toisille se tarkoittaa levähdystä raskaasta työarjesta, toiselle kaukaisten lähimmäisten näkemistä pitkästä aikaa. Lapsille vuoden kohokohta merkitsee lahjojen lisäksi jonkinlaista iloista varmuutta siitä, että tietyissä asioissa on turvaa ja jatkuvuutta. Toki monille joulunaika tarkoittaa myös vaikeiden asioiden ja tunteiden käsittelemistä.  Kukin vietämme joulua omalla tavallamme, mutta yksi asia on melko varma: komean kuusipuun oksien suojaan ja tähtien tuikkeen alle on kukin tervetullut rauhoittumaan.

  • Onko joulukuusi sinun kodissasi ehdoton joulutunnelman luoja?
  • Millaiset joulukuuseen liittyvät perinteet ovat sinulle tärkeitä?
  • Ja vielä (jos uskallat paljastaa): aito vai tekokuusi?
Joulukuusi puurkoristeilla mustaa taustaa vasten
Elegantit koivukoristeet ja latvatähti ovat henkäyksenkevyitä eivätkä siten rasita kuusta. Koristeita on saatavilla eri värisinä. Kuva: Laura Reunanen

Kirjoittanut: Elissa Shaw

Lähteet: 

  • Kaisa Koivisto, Hannele Nyman, Marjo-Riitta Saloniemi: Joulupuu on rakennettu. Tammi 2009.
  • Kaisu Jaakkola: Muuttuva joulu. Kansatieteellinen arkisto 1977.

Arvonta:

Arvomme kaikkien joulukalenterikeskusteluihin kotisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa osallistuneiden kesken mieleiset korut joulun jälkeen. Arvonta suoritetaan niin, että arvomme ensin yhden 24:stä päivästä ja sitten sen päivän keskustelijoista yhden. Voit osallistua siis vaikka joka päivä. Kotisivuilla osallistut vastaamalla kysymykseen ja sosiaalisessa mediassa tarvitaan sen lisäksi tykkäys.


Ennakkotieto: 12. luukussa livelähetys:

Elina kertoo Valonan tuotteista ja parhaat joululahjavinkit lauantaina 12.12. klo 12 Valonan Facebookin livelähetyksessä. Kannattaa ottaa Valona saman tien seurantaan.

 

Ihanaa joulun odotusta ja hetkiä joulukuusen ympärillä,

Valonan tiimi

 

Joulukuusen oksilla havisee historia

 

Joulukalenterin 10. luukku

Se seisoo totutulla paikallaan olohuoneen nurkassa, toisilla suloisena pienoisversiona ruokapöydällä ja joillain komeana joulun toivottajana kotipihan sydämessä. Kaupunkien keskustoreille pystytettynä se tuo puolestaan palan puhdasta luontoa keskelle urbaanin joulun vilskettä. Mutta tiesitkö, että se on aikoinaan myös roikkunut tupien katoista? Tai että sen oksilla roikkuvat koristeet ja kruununa komeileva latvatähti symboloivat monen eri aikakauden uskomuksia? Joulukuusella on tärkeä paikka itse kunkin joulunvietossa, mutta harva tuntee yhtä hyvin tarinaa siitä, miksi juuri kuusipuu on päätynyt koristamaan joulukotejamme. 

Joulupuu henkii uskomusten historiaa

Joulukuusen kertomus läpäisee eri aikakausien ja kansojen historiaa, uskomuksia ja perinteitä. Sen juuret ovat pakanallisissa traditioissa, runko seisoo vankasti keskiaikaisessa manner-Euroopassa ja tuuheat oksat tuikkivin kynttilöin puolestaan notkuvat protestanttista uskoa.

Puilla on läpi aikojen ollut symbolinen merkitys ihmisille. Vihreys yhdistetään monissa kansanuskomuksissa jälleensyntymään, hedelmällisyyteen ja ikuiseen elämään. Talot koristeltiin ikivihreillä kuusenoksilla merkiksi siitä, että talven raskas pimeys väistyisi pian ja jälleen koittaisi elämän ja valon aika. Vihreät taikaoksat takaisivat myös uuden, onnistuneen satokauden. ­Kuuset olivat esimerkiksi germaanisten ja skandinaavisten heimojen keskuu­dessa tärkeä osa talvipäivänseisauksen juhlintaa joulukuun lopulla. Olen kuullut ihmisten tänäkin päivänä juhlivan joulun sijaan talvipäivänseisausta iloiten siitä, että valon määrä kasvaa päivä päivältä. 

Esikristillisten aikojen uskomuksista siirryttiin vähitellen kohti meille tutumpia perinteitä. Baltian hansakaupungeissa oli tapana sijoittaa joulukuusia julkisiin tiloihin, kuten Tallinnan raatihuoneen torille jo vuonna 1441. Mannereurooppalaisten käsityöläiskiltojen joulujuhliin kuuluivat puolestaan pienet makeisin koristetut kuuset luultavasti jo keskiajalla. 1400-luvun alkupuolelta löytyykin maininta joukosta freiburgilaisen leipurin kisällejä, jotka näkivät omenilla, leivonnaisilla, paperikukilla ja kimalteella ­koristellun puun yhdessä kaupungin maja­taloista. Miten se mahtoikaan olla heille loistelias näkymä!

Joulukuusiuskonnosta valtavirtaa

1500-luvun Saksassa huomattiin, että kuusi sopi myös yksityiskoteihin. Joulukuusimania valtasi ihmiset niin vahvasti, että kaupunginisät joutuivat välillä kieltämään kuusten kaatamisen joulupuiksi. Toisaalla määrättiin lisäksi, että yhteen talouteen piti riittää vain yksi joulukuusi. Kuusipuun suosio jatkui samaa rivakkaa tahtia uskonpuhdistuksen oppien leviämisen kanssa, ja hiljalleen siitä muotoutui katolisen seimen protestanttinen vastine. Katolilaiset alkoivatkin nimittää protestanttisuutta halveksivaan sävyyn ”joulukuusiuskonnoksi”. Mielenkiintoista on, miten katolinen kirkko hyväksyi joulukuusen osaksi katolista joulunviettoa vasta vuonna 1982, kun Johannes Paavali II antoi ensimmäistä kertaa tuoda suuren joulukuusen Pietarinkirkon aukiolle jouluseimen kumppaniksi. Vastaavalla tavalla katolisen perinteen mukainen jouluseimi on puolestaan yleistynyt hyvin hitaasti meidän luterilaisten joulunvietossa – Suomessa vasta 2000-luvulla! On ihmeellistä, kuinka tietyt trendit yleistyvät salamannopeasti, mutta erityisesti arvomaailmaa heijastelevat tottumukset ja tavat muuttuvat usein hyvinkin verkkaisesti.  

Luterilaisessa perinteessä joulukuusen alkuperä yhdistetään usein itse uskonpuhdistuksen isään Martti Lutheriin. Tunnettu tarina kertoo Lutherin palanneen pimeän metsän läpi kotiinsa, kun hän katsahti ylös ja huomasi tähtien tuikkivan kuusen oksilla. Kotiin tultuaan hän kertoman mukaan nosti pöydälle pienen kuusen ja sijoitti siihen kynttilöitä, jotka esittivät tähtiä. Lutherin kokemus koskettaa myös meitä Valonassa, sillä meidän tähdenmuotoiset koivukristallikoristeet muistuttavat joulukuusen oksilla juuri tätä samaista tuikkivaa hetkeä, joka tarinan mukaan myös Lutheria liikutti.
Nykytiedon valossa on syytä suhtautua varauksella Lutherin kuusikertomuksen todenperäisyyteen, mutta aikanaan nopeasti levinnyt tarina kasvatti joulukuusen suosiota myös protestanttisissa pohjoismaissa. 

Kuusi kesti kritiikin

Kuten moni uusi ilmiö, myös joulukuusi joutui väkevän vastustuksen kohteeksi. Katolilaisten lisäksi osa prostestanteista vierasti uutta perinnettä. Joulupuuta koristeineen pidettiin turhuutena, joka veisi huomion joulun todelliselta sanomalta eli Jeesuksen synnyinjuhlalta. Myös joulukuuseen liitetty yhteys pakanallisiin perinteisiin ei ollut kirkon mieleen, ja joulu­kuus­en suosion kasvua yritettiin kovasti hillitä 1600-luvulla. Joulukuuset olivat kuitenkin tulleet jäädäkseen, sillä etenkin aateliset olivat jo kovasti ihastuneet niihin.  Muistan lapsuudestani saman tasapainottelun isovanhempieni kohdalla. He valittelivat aidon joulun sanoman jäävän lahjavuorien alle, vaikka toisaalta itse niitä lahjoja myös innokkaasti meille lapsenlapsille hankkivat. Joulukuusiperinnettä mummi on tosin aina rakastanut, jopa pakkomielteen kaltaisesti, vaikka hän muistaa myös monen pitäneen sitäkin aikoinaan maallistumisen merkkinä.

Jatkamme vielä myöhemmässä luukussa tarinaa siitä, miten kuusipuu on löytänyt paikkansa meidän suomalaisten joulunvietossa. Mutta sitä ennen meitä Valonalla kiinnostaisi kuulla ajatuksianne joulukuusiperinteistä.

  • Millainen joulukuusen rooli on ollut sinun lapsuudessasi? 
  • Symboloiko joulukuusi koristeineen sinulle jotain erityistä?

Kirjoittanut: Elissa Shaw
Kuvat: Eija Kuusela @mylittlesilverlinings

Lähteet: 

  • Kaisa Koivisto, Hannele Nyman, Marjo-Riitta Saloniemi: Joulupuu on rakennettu. Tammi 2009.
  • Kaisu Jaakkola: Muuttuva joulu. Kansatieteellinen arkisto 1977.

Arvonta ja pika-arvonta:

Arvomme kaikkien joulukalenterikeskusteluihin kotisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa osallistuneiden kesken mieleiset korut joulun jälkeen. Arvonta suoritetaan niin, että arvomme ensin yhden 24:stä päivästä ja sitten sen päivän keskustelijoista yhden. Voit osallistua siis vaikka joka päivä. Kotisivuilla osallistut vastaamalla kysymykseen ja sosiaalisessa mediassa tarvitaan sen lisäksi tykkäys.

Pika-arvonnan ohjeet löydät luukusta 9. Palkintona upea korusetti, joka arvotaan jo 11.12. iltapäivällä.


Ihanaa joulun odotusta ja hetkiä joulukuusen ympärillä,

Valonan tiimi

 

Hyvästi bling bling – Kotimainen joulukuusen latvatähti

Oletko kaivannut joulukuuseen kotimaista latvatähteä, joka sopisi selkeään ja skandinaaviseen sisustukseen. Voisiko latvatähti olla vähemmän bling bling, enemmän graafinen ja silti nostalginen? Olisiko plussaa, jos se olisi valmistettu Suomessa ja suomalaisesta materiaalista? Jos vastaat näihin kyllä, tämä artikkeli on sinulle.

Alussa oli tähtiä

Valmistin ensimmäiset puiset tähdet laser-leikkaamalla koivukristalli-tuoteperheeseen nelisen vuotta sitten. Niistä tuli samana syksynä suosituin koivukristallimallini.  Myin niitä joululle ja jopa ympäri vuoden. Valonan tähdestä halusin luoda pelkistetyn mutta kolmiulotteinen.

Tähtien jo valmistuttua sain mustavalkoiseen sisustukseen suuntautuneilta ihmisiltä, esimerkiksi Maija Saukolta @maya_sa_,  sain idean valmistaa tähtiä mustina. Musta sopii hyvin tämän päivän mustavalkoisiin sisustustrendeihin. Jopa oma sisustusmieltymykseni on laajentunut suzanilais-kustavilais-skandinaavisesta (olen tosissani) mustavalkoiseen suuntaan. Muodosta ja väreistä huolimatta tähtien kehityskaari ei ollut vielä päätepisteessä.

mustalla taustalla joulukuusi jossa puinen latvatähti ja koristee
Joulukuusi ja latvatähti. Kuva: Laura Reunanen Kuvan latvatähti on pienempää kokoa ja kuusi on pöytäkokoinen kuusi.

Tähti myös joulukuusen latvaan

Tiedän kokemuksesta, että tuotteita kannattaa suunnitella perheittäin. Korvakoruille on hyvä suunnitella pariksi kaulakoru, ja koivukristallisarjaa kannattaa jatkaa uudella mallilla täydentämään edellisten vuosien sarjaa. Tämä palvelee asiakasta paremmin ja kasvattaa toki myös myyntiä.  Ajatus latvatähdestä oli suorastaan itsestäänselvyys koivukristallien jatkeeksi.

Suunnittelin pienen joulukuusen latvatähden jo kaksi vuotta sitten. Sen pakkaukseksi kehittyi graafikon avulla selkeä ratkaisu, joka oli samaa linjaa kuin koivuhimmeli-pakkaukset. Messuilla sain huomata, että tuotetta oli suorastaan odotettu. Tuntui hyvältä kun asiakas toisensa jälkeen sanoi tai huokaisi, että vihdoinkin vaihtoehto bling blingille. Suomalaisella muotoilulla ei oltu ainakaan riittävästi vielä ratkottu latvatähden ongelmaa.

Ongelmia ja ratkaisuja

Pienen latvatähden rinnalle tarvittiin kuitenkin suuri latvatähti. Pöytäkuusihan ei ole kaikkien juttu. Suuren latvatähden suunnittelussa kohtasin ongelman. Halusin säilyttää pakkauksen edelleen samana 18 x 18 x 2 cm pakkauksena, joka sopii tuotesarjaani. Tähti pitäisi voida laserleikata mahdollisimman hyvin ja koivuvanerilevyn mittojen mukaan niin, että tuote olisi mahdollisimman ekologinen hukkapalojen jäädessä vähäisiksi.

Otin siksi yhteyttä yritykseni teknisten ja vähän kaupallistenkin haasteiden mentoriin Markus Vihottulaan. Istuimme useamman kerran saman pöydän ääressä ratkomassa tähden teknisiä haasteita, lähinnä siis lukitusta. Lähetin joka tapaamisen jälkeen laserleikkaajalle uuden kuvan, jonka mukaan hän leikkasi tuotteet. Leikkauskierroksia oli reilusti yli 10 ennen kuin tuote oli valmis. Tätä latvatähteä varten suunnitellun lukituksen tarkkuutta viilattiin millin kymmenesosilla.

Lopussa kuusi seisoo, ja tähti latvassa

Sain suuren joulukuusen latvatähden valmiiksi viime kesänä. Latvatähti ehti hyvin syksyn ensimmäiseen jälleenmyyntitapahtumaan, Tukholman Formexiin. Tänä vuonna olen kuitenkin koristellut vasta yhden suuren kuusen Valonan koivukristalleilla ja latvatähdellä.

Odotan malttamattomana, että saan nähdä bloggaajien valokuvissa ja läheisteni jouluissa sen, miten uusi tähti asettuu paikalleen joulun perinteeseen.

Jos sinulla on jo latvatähti ja haluat ilahduttaa muita kuvillasi. Liitä instagramissa mukaan hashtag #valonadesign #valona. Kuvia voi lähettää minulle suoraankin, olisi ihana nähdä niitä. elina.mantyla (at) valona.fi

Kaunista adventtia!

Elina

Artikkalissa mainitut instagram-tilit:
@maya_sa_

Tämä on juuri se, mitä olen etsinyt. Haluan suoraan nettikauppaan. Kliks.

Joulukuusen latvatähden pakkaus